{"id":13,"date":"2026-04-22T11:15:13","date_gmt":"2026-04-22T11:15:13","guid":{"rendered":"https:\/\/2026sitedev.kimmokaivantofoundation.com\/?page_id=13"},"modified":"2026-04-22T11:15:13","modified_gmt":"2026-04-22T11:15:13","slug":"taiteilija","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/2026sitedev.kimmokaivantofoundation.com\/?page_id=13","title":{"rendered":"Taiteilija"},"content":{"rendered":"\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Kimmo Kaivannon (1932\u20132012) taiteessa yhdistyv\u00e4t romantiikka ja yhteiskunnallinen analyysi. H\u00e4n oli ennen muuta maalari ja graafikko mutta my\u00f6s veist\u00e4j\u00e4. Perinteisten tekniikoiden rinnalla uudet materiaalit ja rakenteet innostivat taiteilijaa. T\u00e4m\u00e4 n\u00e4kyy erityisesti h\u00e4nen kollaaseissaan, veistoksissaan ja arkkitehtonisissa installaatioissaan. Kaivannon teokset ovat milloin ekspressiivisi\u00e4 tai vertauskuvallisia milloin kokeilevia tai k\u00e4sitteellisi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Monet taidesuuntaukset ovat j\u00e4tt\u00e4neet j\u00e4ljen Kaivannon ilmaisuun: sis\u00e4\u00e4np\u00e4in k\u00e4\u00e4ntynyt tutkiskelu 1950-luvulla oli romantiikkaa kuten luonnon tapahtumiin el\u00e4ytyminen ja heitt\u00e4ytyminen informalismin hengess\u00e4 1960-luvulla. T\u00e4m\u00e4 sai rinnalleen popin, konseptualismin ja uusrealismin iskev\u00e4n yhteiskunnallisuuden vuosikymmenen lopulla. Taiteilijan filosofisuus ja sosiologisuus korostuivat. Politiikka ja taiteellinen herkkyys kasvoivat Kaivannon taiteessa 1970-luvulla ekologiseksi aikalaisarvioksi, h\u00e4lytt\u00e4v\u00e4ksi visioksi luonnon r\u00e4j\u00e4hdysm\u00e4isest\u00e4 tuhoutumisesta, joka on nyt ajankohtaisempaa kuin koskaan.<\/p>\n\n\n\n

Kaivanto aisti vahvasti 1980-luvun tunnerakenteiden murroksen ja maalasi sarjan punk-kasvoja. H\u00e4nt\u00e4 kosketti ekspressiivinen nuorisokulttuuri, jonka subjektiivisuus ravisutti yhteiskuntaa. Viime vuosisadan loppu oli Kaivannon barokkista aikaa, jossa h\u00e4n sukkuloi postmodernin siivitt\u00e4m\u00e4n\u00e4 h\u00e4nelle l\u00e4heisiss\u00e4 taidehistorian teemoissa.<\/p>\n\n\n\n

Kimmo Sarje<\/p>\n\n\n\n

6.9.2019<\/p>\n\n\n\n

Kauneus, luonto, politiikka<\/p>\n\n\n\n

-Kimmo Kaivannon taide<\/p>\n\n\n\n

Kimmo Kaivannon milloin romanttinen, milloin k\u00e4sitteellinen tai poliittinen taide on jo 1950-luvulta l\u00e4htien ollut luova tekij\u00e4 suomalaisessa kulttuurissa ja yhteiskunnassa. H\u00e4nen ensimm\u00e4inen yksityisn\u00e4yttelyns\u00e4 oli Helsingiss\u00e4 1959. Kaivannon maalaukset eiv\u00e4t heijastelleet sodanj\u00e4lkeist\u00e4 rakentamisen optimismia ja rationalismia, vaan p\u00e4invastoin olemisen mielekkyys tuntui askarruttavan nuorta taiteilijaa. Kubistinen sommittelu ja tummat sinisen ja punaisen s\u00e4vyt hallitsivat n\u00e4it\u00e4 kiireett\u00f6mi\u00e4 ja surumielisi\u00e4 maalauksia.<\/p>\n\n\n\n

Romanttinen asennoituminen oli henkist\u00e4 perustaa my\u00f6s Kaivannon 1960-luvun maalaustaiteessa. Moraalinen itsereflektio vaihtui kuitenkin olemisen iloksi. Luonnon havainnoiminen oli l\u00e4ht\u00f6kohta uuden optimistisemman el\u00e4m\u00e4ntunteen tulkinnoissa, joita h\u00e4n ilmaisi maisemallisissa puoliabstrakteissa maalauksissaan. Kaivannon mieltymys ultramariininsiniseen alkoi muodostua h\u00e4nen taiteensa tyylilliseksi piirteeksi. H\u00e4nen maalauksensa ammensivat informalismin kansainv\u00e4lisest\u00e4 virrasta, ja samalla ne uudistivat suomalaista maisemamaalausta ja luonnon kuvataiteellisen esitt\u00e4misen muotoja. 1960-luvulla Kaivanto otti paikkansa yhten\u00e4 sukupolvensa johtavana taiteilijana. H\u00e4n edusti Suomea Venetsian biennaalissa 1968 ja my\u00f6s kansainv\u00e4linen kiinnostus h\u00e4nen taidettaan kohtaan kasvoi.<\/p>\n\n\n\n

Maailmanpolitiikan j\u00e4nnitteet purkautuivat aggressiivisina ja painostavina 1968. USA soti Vietnamissa ja sotaa vastustettiin yh\u00e4 p\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4isemmin. Melkein samoihin aikoihin, kun neuvostojoukot vaiensivat sosialismin uudistumispyrkimykset T\u0161ekkoslovakiassa, ylioppilaat mellakoivat Pariisissa. My\u00f6s Venetsiassa oli levotonta, ja biennaalin osastoja suljettiin.<\/p>\n\n\n\n

Kaivanto ei ollut vierastanut poliittisia kannanottoja taiteessaan aiemminkaan, mutta 1960-luvun lopulla h\u00e4nen ilmaisunsa muuttui yhteiskunnalliseksi ja k\u00e4sitteelliseksi. Kuvissaan, veistoksissaan ja objekteissaan h\u00e4n tuomitsi militarismin ja totalitarismin. H\u00e4n kyseenalaisti maskuliiniset hierarkiat ja v\u00e4kivaltaiset toimintatavat. Taiteilija halusi puolustaa sek\u00e4 yksil\u00f6llisyytt\u00e4 ett\u00e4 ihmisten v\u00e4list\u00e4 solidaarisuutta. Monista h\u00e4nen tuon ajan serigrafioistaan on tullut kollektiivista henkist\u00e4 omaisuutta. Suomessa \u2013 ja ehk\u00e4 kansainv\u00e4lisestikin \u2013 Kaivanto oli yksi ensimm\u00e4isi\u00e4 taiteilijoita, jotka onnistuivat problematisoimaan teoksissaan l\u00e4nsimaisen teknisen sivilisaation yksipuolisesti luontoa hyv\u00e4ksik\u00e4ytt\u00e4v\u00e4n ja ahtaasti edistysuskoisen ideologian. Iskev\u00e4t maalaukset, joissa lumpeenlehdet peitt\u00e4v\u00e4t meren selk\u00e4\u00e4 aina taivaan rantaan asti vuosilta 1969-1973, olivat erityisen vaikuttavia. UNESCO:n postikorttina \u201dKun meri kuolee II\u201d levisi suurpainoksina maailman-laajuisesti.<\/p>\n\n\n\n

Valokuvarealismin ja minimalismin ideat lis\u00e4siv\u00e4t t\u00e4sm\u00e4llisyytt\u00e4 ja yksityiskohtaisuutta Kaivannon romanttisessa taiteessa. H\u00e4nen 1970-luvun teknisesti viimeistelty\u00e4 maalaustyyli\u00e4\u00e4n voi luonnehtia metaforiseksi realismiksi. Mieheys ja naiseus, tekniikka ja luonto olivat teemoja, joita h\u00e4n purki ja varioi toistuvin vertauskuvin. Hansikas, solmio, valkoinen paita, paperilennokki, sotilassaappaat tai marssivat sormet rinnastuivat ruohokentt\u00e4\u00e4n, vuoteeseen, naisvartaloon ja taivaaseen. Kaivanto kehitti omaper\u00e4isen kuvaston, joka haastoi aikalaistaiteen. N\u00e4ill\u00e4 teoksillaan h\u00e4n edusti toisen kerran kotimaataan Venetsian biennaalissa 1976.<\/p>\n\n\n\n

1980-luvun subjektivismi ja ekspressionismi koskettivat my\u00f6s Kaivantoa. H\u00e4n tulkitsi sattuvasti punk-nuorten ep\u00e4varmuutta ja uhoa. Sittemmin Kaivannon maalaukset muuttuivat vertauskuvallisemmiksi ja ne saivat barokkista t\u00e4ytel\u00e4isyytt\u00e4 ja dramaattisuutta.<\/p>\n\n\n\n

Kaivanto tunnetaan my\u00f6s lukuisista julkisista teoksistaan. Helsinkiin ja Tampereen seudulle h\u00e4n on toteuttanut 1960-luvun lopulta l\u00e4htien toistakymment\u00e4 ty\u00f6t\u00e4. Yhteisty\u00f6 arkkitehtien kanssa on innostanut h\u00e4nt\u00e4. Monet Kaivannon julkiset monumentit ovat n\u00e4kyv\u00e4 osa kaupunkikuvaa. My\u00f6s ty\u00f6 lavastajana ja puvustajana on vet\u00e4nyt taiteilijaa puoleensa. Useissa Euroopan maissa ja Yhdysvalloissa vierailleen Aulis Sallisen oopperan \u201dPunainen viiva\u201d lavastus sai osakseen kiitt\u00e4v\u00e4n vastaanoton kansainv\u00e4liselt\u00e4 yleis\u00f6lt\u00e4 ja asiantuntijoilta.<\/p>\n\n\n\n

Yksityishenkil\u00f6n\u00e4 Kaivannon matkat suuntautuivat p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti Etel\u00e4-Eurooppaan tai vaihtoehtoisesti h\u00e4nen rakkaaseen er\u00e4maa-asumukseensa Arkkusaareen Pohjois-H\u00e4meess\u00e4. Taiteilijana Kaivanto tunnetaan kuitenkin parhaiten pohjoismaissa. Amerikkalaisella yleis\u00f6ll\u00e4 oli tilaisuus tutustua h\u00e4nen taiteeseensa New Yorkissa 1992 Center for International Arts\u2019in j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4ss\u00e4 retrospektiivisess\u00e4 n\u00e4yttelyss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Kimmo Sarje<\/p>\n\n\n\n

Kirjoitus julkaistu aiemmin teoksessa Kaivanto, <\/em>Kaivanto Kimmo & Sarje, Kimmo. WSOY, 2001.<\/p>\n\n\n\n

\n

Kuvia<\/h2>\n\n\n\n
\n
\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Palanderin talon ateljee, Keskustori Tampere,<\/p>\n\n\n\n

1970-luku.<\/p>\n<\/div>\n\n\n\n

\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Ateljeessa,<\/p>\n\n\n\n

1980-luku.<\/p>\n\n\n\n

Kuva: Petri Nuutinen<\/em><\/p>\n<\/div>\n\n\n\n

\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Ketju-veistos,<\/p>\n\n\n\n

1971.<\/p>\n\n\n\n

Kuva: Kimmo Kaivanto s\u00e4\u00e4ti\u00f6n arkisto<\/em><\/p>\n<\/div>\n\n\n\n

\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Natura (non facit saltus), \u201dison kraaterin\u201d viimeistely\u00e4<\/p>\n\n\n\n

Lemmink\u00e4isen betonivalimolla, 1991.<\/p>\n\n\n\n

Kuva: Kimmo Kaivanto s\u00e4\u00e4ti\u00f6n arkisto<\/em><\/p>\n<\/div>\n\n\n\n

\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Sininen suora,<\/p>\n\n\n\n

ty\u00f6st\u00f6\u00e4 Lemmink\u00e4isen betonivalimolla, 1990.<\/p>\n\n\n\n

Kuva: Kimmo Kaivanto s\u00e4\u00e4ti\u00f6n arkisto<\/em><\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n\n\n\n

<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kimmo Kaivannon (1932\u20132012) taiteessa yhdistyv\u00e4t romantiikka ja yhteiskunnallinen analyysi. H\u00e4n oli ennen muuta maalari ja graafikko mutta my\u00f6s veist\u00e4j\u00e4. Perinteisten tekniikoiden rinnalla uudet materiaalit ja rakenteet innostivat taiteilijaa. T\u00e4m\u00e4 n\u00e4kyy erityisesti h\u00e4nen kollaaseissaan, veistoksissaan ja arkkitehtonisissa installaatioissaan. Kaivannon teokset ovat milloin ekspressiivisi\u00e4 tai vertauskuvallisia milloin kokeilevia tai k\u00e4sitteellisi\u00e4. Monet taidesuuntaukset ovat j\u00e4tt\u00e4neet j\u00e4ljen Kaivannon ilmaisuun: […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-13","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/2026sitedev.kimmokaivantofoundation.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/13","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/2026sitedev.kimmokaivantofoundation.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/2026sitedev.kimmokaivantofoundation.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/2026sitedev.kimmokaivantofoundation.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/2026sitedev.kimmokaivantofoundation.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=13"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/2026sitedev.kimmokaivantofoundation.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/13\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":20,"href":"https:\/\/2026sitedev.kimmokaivantofoundation.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/13\/revisions\/20"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/2026sitedev.kimmokaivantofoundation.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=13"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}